Topic: suomeksi
Loppuraskauden fiiliksia...
Heti kun pitais tehda jotain mika ei oikeasti huvita niin alkaa paastaa kirosanoja jopa normaalia enemman ja HETI. Tai jos asiat ei syysta tai toisesta vaan luista:
Lunta kengassa - SSSAATTTANA!
Avain ei osu heti kateen kun kaivan taskua - VOI VITUNVITUNPERRRKELEENJUMALLLAUTA!
Normaalisti mun VPS (vittuperkelesaatana) tulee silleen nonchalantisti ja rutiinilla, mutta raskauden myota naihin manaamisiin on jostakin alkanut pulputa ihan aitoa tunnetta ja savya. Varsinkin yksin ollessani "saatana" suorastaan raapii kurkkua tullessaan niin matalalta. En jaa sita kaipaamaan mikali normaali VPS palaa kuvioihin jossain vaiheessa synnytyksen jalkeen.
Yllattavaa kylla ikavat tunteenpurkaukseni eskaloituvat lahinna tilanteisiin, joissa ei oikeasti tapahdu vahinkoa, vaan koen lievaa epamukavuutta. Sitten kun oikeasti tapahtuu jotakin tylsaa, kuten putoava jakoavain rikkoo pesualtaan (tai putoavat pihdit kaakelin) tai siististi jarjestetty ruuvilokerikko putoaa lattialle aiheuttaen ison jarjestamisen vaivan... otan asiat yllattavan rauhallisesti ja koitan nahda asian positiiviset puolet! Siis totta kai harmittaa, mutta olen tunteen herra, toisin kuin akkinaisissa pikkuharmituksissa.
Posted by hunnuh
at 12:01 AM
Updated: Monday, 11 April 2005 4:57 PM